Enneagrammi
Teoria on luotu tukemaan itsetutkistelua, helpottamaan yksilöiden välistä ymmärrystä sekä kommunikaatiota ja ennen kaikkea lisäämään suvaitsevaisuutta.
Enneagrammi perustuu yhdeksään eri persoonallisuustyyppiin ja se auttaa kehittämään omaa itseämme myötätunnolla ja rakkaudella. Samalla se auttaa meitä ymmärtämään myös muita ihmisiä. Enneagrammi ohjaa meitä kohti omaa itseämme ja se antaa erilaisia näkökulmia elämään. Se auttaa meitä ymmärtämään myös muiden ihmisten sisäistä maailmaa. Tietoa voi käyttää niin psykologisella kuin henkisellä tasolla ja enneagrammi on laaja-alainen ihmisen kasvun ja kehittymisen malli.
”Enneagrammi avaa meille tien viisauteen, jota tarvitsemme vapauttaaksemme itse tekemistämme vankiloista ja löytääksemme täydemmän elämän.”
– Don Richard Riso
ENNEAGRAMMIN VAISTOT
Vaistot ovat keskeinen käsite enneagrammissa, näitä vaistoja on kolme:
1. Itsesuojelu vaisto
2. Seksuaalinen tai vetovoima vaisto
3. Sosiaalinen vaisto
Nämä ovat syvällä meidän fyysisessä kehossamme ja ovat synnynnäisiä viettejä selviytyä, luoda yhteyksiä ja kuulua johonkin. Ne vaikuttavat käyttäytymiseemme ja päätöksentekoomme. Näiden vaistojen kehittyminen on varmistanut sen, että olemme selvinneet yksilöinä ja ihmisinä.
Vaisto ovat olennainen osa ihmisen olemassaololle ja muovaavat tapaamme suhtautua itseemme, muihin ja ympäristöömme.
Nämä kolme perusselviytymisstrategiaa ovat olemassa persoonallisuudesta riippumatta. Vaikka emme aina tiedosta näitä, silti ne ohjaavat voimakkaasti olemistamme. Kyse on siitä, minkä uskomme olevan meille hyväksi tai mitä koemme tarvitsevamme saadaksemme sen, mitä haluamme ja tarvitsemme tässä maailmassa. Yleensä yksi vaisto on hallitseva, mutta myös toissijaisella on vaikutusta, ja kolmas on yleensä tukahdutettu.
Jokaisella vaistolla on oma erityinen fokuksensa, ja vaikka ne ovat aina läsnä, yksi on tyypillisesti hallitseva ja sitä on helpompi käyttää, hyödyntää, mutta myös yli käyttää. Myös tukahdutettu vaisto on tärkeä itsensä kehittämisen kannalta.
Jos vaisto on epätasapainossa tai jäykän persoonallisuuden vaikutuksen alaisena, et ehkä hyödynnä sitä, eikä se näin ollen palvele sinun etuasi.
Kaikkiin kolmeen vaistoon pääsy on tärkeää terveiden olemistapojen ja suhteiden kannalta.
Näitä on tutkittu myös neurotieteessä sekä monet nykyajan psykologit kuten Freud.
ITSESUOJELUVAISTO
Jokaisella on sisäänrakennettu itsesuojelu vaisto, jonka tehtävänä on suojella kehoamme, elämäämme ja toimintakykyämme.
Tämä vaisto ohjaa huomiomme fyysiseen turvallisuuteen, selviytymiseen, hyvinvointiin, materiaaliseen vakauteen, taloudelliseen turvallisuuteen ja mukavuuteen.
SEKSUAALINEN VAISTO – VETOVOIMA VAISTO
Jokaisella on sisäänrakennettu tarve heijastaa itseämme ympäristöön, solmia liittoutumia ja jatkaa olemassaoloamme sukupolvien ajan – joko konkreettisesti siirtämällä geeniperimäämme eteenpäin tai symbolisemmin välittämällä ideoitamme ja jättämällä jälkeemme perinnön.
Tämä vaisto keskittyy kokemusten intensiteettiin ja kahdenkeskisiin suhteisiin, joita kutsutaan myös läheisiksi tai voimakkaiksi henkilökohtaisiksi suhteiksi.
Se ajaa meitä aktiivisesti etsimään mahdollisuuksia, jotka lupaavat vahvoja tunnepitoisia yhteyksiä toisiin ihmisiin. Tätä vaistoa kutsutaan toisinaan hallitsevaksi seksuaaliseksi vaistoksi, mutta se voi olla harhaanjohtavaa, sillä se ei aina tarkoita pelkästään seksuaalisuutta.
SOSIAALINEN VAISTO
Jokaisella on sisäänrakennettu sosiaalinen vaisto, joka auttaa meitä tulemaan toimeen muiden kanssa ja luomaan turvallisia sosiaalisia siteitä. Tämä vaisto ohjaa huomiomme vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin yhteisöissä ja tekee meistä tietoisia sosiaalisista normeista sekä statuksista eri ryhmissä. Sosiaalinen vaistomuoto suuntaa energiamme työskentelemään yhteisten päämäärien ja suuremman hyvän eteen.
